Harvinainen hetki

Tänään perjantai-iltani ei todellakaan ole yhtä vauhdikas kuin yleensä, mutta nyt se sopii minulle mainiosti! Varmaankin ensimmäistä kertaa huippishistoriani aikana keittiö on vain minun käytössäni koko illan ja pääsen viettämään rauhallista koti-iltaa yksinäni. Sohva, telkkaria ja popcornia. Ah ihanuutta! Omat hetket ovat täällä melko harvassa ja siksi niistä osaakin ihan uudella tavalla riemuita.

Iloitsen myös alkavasta viikonlopusta, vaikka luultavasti suuri osa siitä kuluukin koululla. Kaksi seuraavaa viikkoa tulevat olemaan työntäyteisiä, sillä sen jälkeen gradun pitäisi olla niin valmiina, että voin hyvällä omallatunnolla lähteä kymmeneksi päiväksi Itävaltaan hurvittelemaan. Lomalla en halua ajatella rajakerrosta, lämmön voita, turbulenssia, stabiilisuutta, en mastoja enkä mittareita.

Elämää ja graduntekoa...

Niin, ehkä elämää on ollut vähän liikaakin, sillä gradunteko on välillä jäänyt selväksi kakkoseksi. Nyt olen alkanut huomata, että on se gradukin jossain vaiheessa väännettävä. Siksiköhän blogini on elänyt melkoista hiljaiseloa viime aikoina? Yritän parantaa tapani, taas kerran, joten toivottavasti musta kuuluu jatkossa edes vähän enemmän!